SAUNA – hyödyllinen vai haitallinen?
Perinteinen lauantaisauna myyttien ja faktojen läpi
Sauna on meille paljon enemmän kuin lämmin huone – se on osa kulttuuria, rituaalia ja sosiaalisia siteitä. Suomessa saunotaan mökillä ja kaupungissa, yksin rauhoittuen tai yhdessä jutellen. Saunassa arjen paineet valuvat pois, mieli hiljenee ja ajatus kirkastuu.
Sauna on ollut tuhansien vuosien ajan paikka, jossa perhe ja ystävät ovat kokoontuneet, jossa on syntynyt lapsia ja jossa vainaja on valmisteltu viimeiselle matkalleen.
Hetki, jolloin vettä heitetään kuumille kiville ja ilma täyttyy löylyn tuoksusta, tarkoittaa monelle samaa: lämpöä, rauhaa ja palautumista.
Todellisuudessa saunominen ei ole pelkkää perinnettä. Sillä on myös tutkimuksissa havaittuja vaikutuksia hyvinvointiin – erityisesti silloin, kun saunaa käytetään järkevästi ja omaa kehoa kuunnellen.
Kuten monien tuttujen asioiden kohdalla, saunastakin liikkuu monenlaisia tarinoita. Kaikki eivät kuitenkaan pidä paikkaansa.
Tällä sivulla puramme myyttejä ja katsomme, mitä järki ja tutkimustieto sanovat.
Väite 1: "Saunan hyöty riippuu siitä, millainen sauna on – sähkö-, puulämmitteinen, höyrysauna tai infrapunasauna."
On yleinen ajatus, että jokin saunatyyppi olisi terveydelle selvästi parempi kuin toinen. Välillä väitetään, että puusauna on "terveellisempi" kuin sähkösauna – tai että infrapunasauna olisi tehokkain.
Todisteita siitä, että yksi lämmitystapa olisi kokonaisuutena selvästi terveellisempi kuin toinen, ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti. Eri saunat tuottavat erilaisen lämpötilan ja kosteuden yhdistelmän: sähkösauna on usein kuivempi, höyrysauna kosteampi ja infrapunasauna lämmittää kudoksia eri tavalla.
Mutta jos lämpökuorma on suunnilleen sama ja saunominen tapahtuu kohtuudella, voivat vaikutukset – kuten verenkierron vilkastuminen, lihasten rentoutuminen ja stressin väheneminen – olla hyvin samansuuntaisia.
Ja sinä, joka väitellyt siitä, "mikä sauna on paras" - mene saunaan. 🙂
Väite 2: "Sauna vanhentaa ja nopeuttaa ikääntymistä."
Tämä ajatus syntyy usein siitä, miltä iho ja olo tuntuvat kuumuuden jälkeen. Pitkän saunomisen jälkeen iho voi punoittaa, tuntua hetkellisesti herkemmältä tai kuivalta, ja olo voi olla "raskas" – mikä voi näyttää ulospäin vanhenemisen merkeiltä. Mutta se ei ole sama asia kuin biologinen ikääntyminen.
Sauna käynnistää kehossa fysiologisia reaktioita, jotka liittyvät ennen kaikkea verenkierron aktivoitumiseen, lihasten rentoutumiseen ja stressikuorman purkautumiseen – ei solujen "ennenaikaiseen vanhenemiseen". Joidenkin havaintojen mukaan säännöllinen, kohtuullinen saunominen yhdistyy parempaan sydän- ja verisuoniterveyteen, matalampaan krooniseen kuormitukseen ja parempaan koettuun elämänlaatuun – tekijöihin, jotka yleensä liittyvät hyvinvoinnin vahvistumiseen, ei sen heikkenemiseen.
Iho reagoi lämpöön luonnollisesti: verisuonet laajenevat ja pintaverenkierto lisääntyy, mikä aiheuttaa punoitusta ja lämmön tunnetta. Tämä on normaali reaktio, ei "ihon kulumista". Jos iho tuntuu kuivalta, se liittyy usein hetkelliseen kosteustasapainon muutokseen – ja siihen auttaa yleensä ihan perusasiat: nesteytys ja sopiva ihonhoito saunan jälkeen.
Oleellinen ero on tässä: punoitus tai kuivuus ovat hetkellisiä ilmiöitä. Ikääntyminen on biologinen prosessi, johon liittyy monitasoisia solutason muutoksia. Saunomisen lämpötilavaihtelut eivät itsessään aiheuta niitä.
Sauna ei siis "tee vanhaksi". Kohtuudella käytettynä se voi päinvastoin tukea palautumista ja stressinsäätelyä – ja se on pitkällä aikavälillä usein nimenomaan hyvinvoinnin puolella.
Väite 3: "Hikoilu poistaa toksiineja kehosta."
Tämä on yksi yleisimmistä saunamyytteistä. Ajatus kuulostaa loogiselta: hikoilet paljon, olo kevenee ja tuntuu kuin "puhdistuisi".
Todellisuudessa kehon tärkeimmät puhdistusjärjestelmät ovat maksa, munuaiset ja suolisto – ei iho. Hikoilu on ensisijaisesti kehon lämmönsäätelyn keino. Hiki koostuu pääasiassa vedestä ja elektrolyyteistä, ei varsinaisesta "myrkkykuorman" poistosta.
Se, mikä saunassa kyllä tapahtuu, on fyysistä ja aistittavaa: lämpö pehmentää ihon pintaa, verenkierto vilkastuu ja iholta voi irrota pintalikaa, talia ja kuolleita ihosoluja. Siksi olo voi tuntua raikkaammalta ja iho sileämmältä – mutta se ei ole sama asia kuin elimistön "detox" biologisessa merkityksessä.
Yksi asia on varma, saunassa tulee ainakin kunnon päänpesu. 😉
Väite 4: "Sauna laskee verenpainetta ja on aina hyvä sydämelle."
Osittain totta – mutta ei kaikille eikä aina.
Saunominen voi vaikuttaa verenkiertoon samansuuntaisesti kuin kevyt tai kohtalainen liikunta: lämpö laajentaa verisuonia, mikä voi laskea verenpainetta hetkellisesti, ja samalla syke yleensä nousee. Säännöllinen saunominen voi tukea verenkierron toimivuutta ja hyvinvointia.
Mutta tässä on tärkeä "mutta": jos henkilöllä on hoitamaton tai huonosti hallinnassa oleva korkea verenpaine, tiettyjä sydänsairauksia tai muita terveydellisiä rajoitteita, saunan lämpökuorma voi olla liikaa. Silloin saunomisesta kannattaa keskustella lääkärin kanssa.
Sauna ei ole yhdelle ja samalle mittarille kaikille. Kehoa pitää kuunnella.
Väite 5: "Sauna auttaa laihduttamaan."
Saunassa paino voi kyllä laskea – mutta se johtuu pääasiassa nesteen menetyksestä, ei rasvan palamisesta. Kun juot ja nestetasapaino palautuu, myös paino palautuu.
Sauna voi nostaa sykettä ja lisätä energiankulutusta hieman, mutta vaikutus on pieni verrattuna liikuntaan. Sauna ei yksinään muuta kehonkoostumusta eikä ole varsinainen laihdutustyökalu.
Se ei kuitenkaan tee saunasta turhaa – päinvastoin. Saunan todellinen arvo on siinä, mitä se tekee palautumiselle ja hermostolle: se rentouttaa lihaksia, helpottaa stressiä, tukee rauhoittumista ja voi parantaa unenlaatua. Ja kun palautuminen paranee, myös arjen jaksaminen ja liikkuminen helpottuvat.
Sauna ei laihduta – mutta se voi tukea kehon tasapainoa. Ja se on usein paljon arvokkaampaa kuin pelkkä numero vaa'alla.
Sauna perintönä – vanhempi kuin omat tarinamme
Lopuksi pieni kurkistus perinteeseen.